Taudeista parhain, flunssa.

Hikikarpaloita valuu otsalla, olen uupunut. Ei sillä että olisin rasittanut itseäni liikunnalla, ei. En ole saunassa, vaikka siltä tuntuu. Taitaa viimein alkaa burana vaikuttamaan.

 

Flunssan oireet alkoivat jo Joulukuussa, ensimmäisellä kerralla kuume ei ollut se pahin vaan pitkä ja raivostuttava yskä. No se sitten pitkitty oikein kunnolla, eli 3 antibioottikuuria ja poskiontelon tulehdus siitä jäi käteen. Tätä kevyttä sairastelua kesti n. 4-5 kk, ei se koulun käyntiä haitannu, mutta muuten eläminen oli vaikeeta, kun ei pystynyt urheillemaan eikä muutenkaan hirveesti ulkoilleen. No viimein se parani ja uskaltauduin lähtemään salille, kesäkuntoon 2018 projekti taas käyntiin.  Mutta sitä ei kauaa kestänyt.

Antibiootit nämä ihmeelliset pillerit joilla on parantavaa voimaa. Vai onko se nyt sitten niin parantavaa? Tällä hetkellä kaduttaa, että söin ne 3 antibiootti kuuria. Poskiontelon tulehdus ei niillä lähtenyt, mutta nykyään tuntuisi, että jollain tavalla se kroppaani vaikutti. Sillä nytten on 3 kerta flunssa päällä tässä kevään aikana, tahti on ollut tämä, viikko kipeenä ja 2 terveenä, viikko kipeenä ja jne..  Eli buranaa kuluu, kokeet mentiin kuume höyryissä, ja nyt on sitten kesätyöt alkanu.. Ja tadaa, olen kuumeessa ja mikäs sen mukavampaa, kun sairastella kotona kesän ensimmäisten hellepäivien ollessa ovella.

Antibiootit heikentävät omaa vastustuskykyä ja tappavat keholle hyödyllisiä bakteereja. Tälläistä tietoa löytyy, kun jaksaa vähän googletella. Toinen homma on se, että antibiootit ei tehoa viiruksiin. Mieti siis kaksi kertaa ennen kuin alat niitä pillereitä napsia, jos tauti johtuu jostain viiruksesta, on parempi vain levätä ja nukkua tauti pois. Antibiootit tässä tapauksessa vain pahentavat tilannetta.

Tämäkin teksti kirjoitettu 38 asteen kuumeessa. \o/

Vaikka minä vaeltaisin… yksin.

Kovin olen yksinvaellusta ajautunut pohtimaan. Hankalan haasteen eteen ajautunut, kohtaamisen jonka kanssa ulkopuolisille ei ole sijaa. Saatanpa silti mieltäni keventää ja muutaman rivin luettavaksi raapustaa. 

Lienee kyse epävarmuuden voittamisesta, itsensä haastamisesta ja omien kykyjen itselle todistamisesta. Tuntuu kuin eränkävijän luonto pitäisi asettaa koetukselle, istua tulille itsensä seuraksi. Olisiko mieli rauhaisampi, pystyisikö kulkemaan tyynesti ja harkiten vai veisikö epävarmuus ja pelko voiton? Tulisiko siitä suoritus, joka veisi sijan luonnon tarjoamilta elämyksiltä? 

Syitä tuskin moiseen lienee, kuten on kokeneiden vaeltajien kirjoituksista lukeminen, yksinkulkemisen turvana on aistien terävyys ja toimien varovaisuus. Vaan eikö tämä valppaus puhu jo rauhattomuudesta? Lienee kuitenkin yksinäisyydeksi paremmin luonnehdittavan, niin ainakin tahdottaneen. Oli kyse sitten rauhattomuudesta tai yksinäisyydestä, asettaa se ihmismielelle haasteen, on tultava toimeen itsensä kanssa. 

Vaan ei huolta, yhteiskunnan kehitys on ajanut ihmisen etäälle näistä mieltymyksistä ja on todettava että valtaosa ei löydä sijaa moiselle ajatukselle. Yksinäisyys voidaan yleistää ahdistavaksi tunteeksi, varsinkin jos ympäröivä maasto tarjoaa erämaaolosuhteita silmän kantamattomiin. Yhteisöllisyys sitoo meidät osaksi suurta kokonaisuutta, jota yhteiskunnaksi on kutsuminen. Moni on sinne tietämättään eksynyt, vasta erämaassa itsensä löytänyt. 

/Jone 

Kaverikoirat

Kaverikoirien vierailu on aina odotettu tapahtuma vanhainkodeissa, lastentarhoissa ja muissa vastaavissa paikoissa. Koirat tuovat piristystä arkeen ja tutkitusti vierailuilla on myös parantava vaikutus. Hoitajat ovat kertoneet, että mm. potilaat, jotka eivät ole puhuneet pitkään aikaan mitään, ovat koirien vierailun jälkeen sanoneet jotakin. Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistyötä ja kaverikoirat koulutetaan kennelliiton kursseilla.


Omasta koirasta kaverikoira?

Kaverikoiraksi sopii kaikenkokoiset ja -rotuiset koirat. Pienet koirat on helppo nostaa vaikkapa syliin rapsutettavaksi, mutta isoja koiria on helppo rapsutella sen seisoessa. Koiralta vaaditaan vain tiettyä luonnetta ja vähintään kahden vuoden ikää. Sen täytyy olla ihmisrakas ja rauhallinen. Koira ei saa stressaantua uusissa tilanteissa eikä käyttäytyä missään tapauksessa aggressiivisesti.

Kuinka  mukaan?

Toimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä oman kunnan kaverikoirayhdistykseen. Koiran luonne testataan, jotta se soveltuu kaverikoiraksi. Ensimmäiset yksi tai kaksi käyntiä ohjaaja käy muun ryhmän kanssa ilman koiraa ja vasta sen jälkeen pääsee koira harjoittelemaan kaverikoiratoimintaa.
Tapaamiset kestävät tavallisesti puolesta tunnista tuntiin, mutta koira viedään jo aiemmin pois, jos se vaikuttaa hermostuneelta.
Kuten ihmisillä myös koirilla on joskus huonoja päiviä ja aina ei koiraa huvita. Silloin sitä ei pidä pakottaa, koska kaverikoiratoiminta on harrastus ei työ ja sen pitäisi olla kivaa kaikille osapuolille.

- Milla

Sammakoiden kasvattaminen

 

http://www.cartinafinland.fi/fi/picture/31062/Sammakko,+Rana+temporaria.html

Johdanto

Nyt on taas se aika vuodesta kun sammakoiden kasvattaminen on ajankohtaista.

Sammakoiden kasvattaminen on mukavaa ja opettavaista puuhaa. 

Tässä blogissa kerron sammakoiden kehittymisestä ja siitä, 

miten pääset alkuun tässä antoisassa harrastuksessa.

Tarvikkeet

1. Ämpäri

2. Vettä

3. Vesikaveja

4. Hyönteisiä

5. Kivi

Kasvatusohjeet

1. Käy hakemassa sammakon kutua läheisestä lammikosta tai ojasta. 

2. Laita kutu ämpäriin jossa on vettä. Ämpärissä täytyy myös olla veden pinnalle ylettävä kivi, 

    jotta sammakot pääsevät myöhemmin jaloittelemaan. 

    Älä sijoita ämpäriä aurinkoiseen paikkaan.

3. Laita ämpäriin myös vesikasveja, nokkosia tai jotain muita kasveja, 

    joista kuoriutuvat nuijapäät saavat ravinteita.

4. Kun nuijapäille kasvaa jalat, niin heitä ämpäriin hyönteisiä ruuaksi. 

    Tässä vaiheessa sammakot voi siirtää vaikka pahvilaatikkoon, 

    jossa kuitenkin on vesiastia uimista varten. 

5. Kun sammakot ovat kasvaneet aikuisiksi niin päästä ne takaisin luontoon, 

    vaikkapa samaan paikkaan mistä ne haitkin.

Sammakon kehitys

 

 Sammakon kutu.

 

Nuijapää kuoriutumisen jälkeen.

 

  

 Ensimmäisenä nuijapäälle kehittyy takajalat. 2-3 viikkoa kuoriutumisen jälkeen.

 

3-4 viikon päästä kuoriutumisesta sammakolle kehittyy myös etujalat.

 

Kun sammakon häntä on poistunut niin sammakko on aikuinen.

Tämä tapahtuu noin viiden viikon päästä kuoriutumisesta.

 Kaikki kehitysvaiheen kuvat otettu osoitteesta: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/kehitys/index.html

Toivotan teille oikein mukavaa kesää sammakoiden parissa!

Reko